Siipien profiilit eivät suinkaan ole mitään satunnaisesti roiskittuja muotoja, vaan niiden takana on oma (järjettömän monimutkainen) logiikkansa, ja omat moniriviset yhtälönsä. Allekirjoittanut on kuitenkin aikoinaan lukenut lukiossa lyhyen matematiikan (ja kirjoittanut siitä jopa A:n tai B:n), joka varmaan kertoo ihan tarpeeksi mistään kaavojen muistamisesta.

Onnekseni löysin kuitenkin erinomaisen Javalla toimivan appletin, jolla voi laskea suoraan siipiprofiileja: http://www.pagendarm.de/trapp/programming/java/profiles/NACA4.html

Veivaamalla Thickness-kohdasta arvon 19 saadaan aikaan nelinumeroinen NACA0019-profiili, joka vastaa PM-1:n siiven tyveä. Ohjelma vielä näppärästi paukuttaa viereiseen tekstikenttään pisteiden sijainnit koordinaatteina, jotka pystyy puolestaan tuomaan sellaisenaan Rhino3D-mallinnusohjelmaan. Sen jälkeen vaan vedellään viiva pisteiden kautta ja tadaa: meillä on valmis ja oikea profiili jolla luoda siiven pintaa.

Tarjolla on myös viisinumeroiselle NACA-standardille oma applettinsa osoitteessa http://www.pagendarm.de/trapp/programming/java/profiles/NACA5.html,
jolla voidaan laskea siiven pään profiili (NACA23009).

Näistä tiedoista on pitkälti kiittämän Jukka Raunion erinomaista kirjaa "Lentäjän näkökulma", joka muiden lähes korvaamattomaksi osoittautuneiden tiedonmurusten ohella sisälsi myös merkinnät profiileista. Iso käsi!

Koska tarkoitukseni ei ole tehdä pelkkää 3D-mallia tietokoneella, vaan mallin perusteella olisi tarkoitus vielä jyrsiä kappale, maalata osat ja koota koko höskä kasaan, pitää välillä aina vähän toppuutella itseään. Sinänsä olisi ihan hienoa mallintaa jokainen pultti ja pintalevyn reuna, mutta loppujenlopuksi moinen vaiva olisi projektia ajatellen täysin hyödytönä. Saumojen leveydet olisivat mittakaavassa 1:24 parhaimmillaankin millimetriluokkaa, joka johtaisi täysin järjettömään nysväykseen.

Samaan sarjaan menee myös laskutelineiden mallinnus, olisi ihan hienoa tehdä omilla telineillään seisova kone, mutta ottaen huomioon vaivan joka pelkästään telineiden mallintamiseen menisi, ei koko hommassa lie ihmeemmin järkeä, etenkin kun pitäisi vielä jossain aikataulussakin onnistua pysymään.

Nettiä plaraillessani olen nähnyt muutamia PM:n pienoismalleja. Tässä on yksi esimerkki. Itse malleista en sen tarkemmin tiedä kuinka alkuperäiselle uskollisia ne ovat. Netistä löytyy ainakin tällaiset piirrustukset PM:lle, joskin voin suoraan sanoa noiden olevan perseestä. Nopeasti havaittavia vikoja: rungon muoto näyttää enemmän Bf-109:stä pöllityltä ja siipien astekulmat ovat täysin päin mäntyä. PM:n siipi lähtee tyvestä kahden asteen kulmassa ja V-kulma on neljä astetta. noissahan siipi tulee suoraan rungosta ja taitaa V-kulmakin olla jotain ihan muuta.

Onneksi Raunion Lentäjän näkökulmassa oli hyvät piirrustukset kolmesta eri suunnasta, ja kiitos Keski-Suomen Ilmailumuseosta saamani vinkin, löysin Suomen Ilmailuhistoriallisesta Lehdestä (nro. 2/1998) vielä paremmat piirrustukset, joissa on jopa rungon läpileikkauskuvat.

Tänään en ole vielä saanut mitään aikaiseksi asian eteen, eilen väkertelin samaa liitoskohtaa koko päivän, kunnes huomasin et perhana - kyllä se kahden asteen taitos pitää tehdä ennen pinnan rakentamista. Tekemällä oppii ja uusiksi tekemällä muistaa.